Mielenterveys, tunteet ja psyykkinen kuormitus
Pitkäaikainen kipu kuormittaa myös mieltä
CRPS on fyysinen sairaus, joka vaikuttaa hermoston toimintaan ja aiheuttaa usein voimakasta sekä pitkäkestoista kipua.
Pitkäaikainen kipu ei ole psykologinen sairaus eikä kivun kokeminen tarkoita, että oireet olisivat "vain pään sisällä".
Silti jatkuva kipu, toimintakyvyn muutokset ja sairauden mukanaan tuomat haasteet kuormittavat usein myös mieltä.
Kipu vaikuttaa koko elämään
Pitkäaikainen kipu ei ole vain yksittäinen oire.
Se voi vaikuttaa esimerkiksi:
uneen
jaksamiseen
liikkumiseen
ihmissuhteisiin
opiskeluun
työelämään
harrastuksiin
ja arjen tavallisiin toimintoihin.
Kun kipu kulkee mukana päivästä toiseen, on luonnollista, että se herättää myös tunteita.
Monenlaiset tunteet ovat tavallisia
Pitkäaikaisen sairauden kanssa voi kokea esimerkiksi:
surua
pettymystä
turhautumista
vihaa
pelkoa
epävarmuutta
tai huolta tulevaisuudesta.
Tunteet voivat vaihdella eri elämäntilanteissa ja sairauden eri vaiheissa.
Kaikki tunteet eivät myöskään ole jatkuvasti läsnä, vaan ne voivat tulla ja mennä tilanteiden mukaan.
Psyykkinen kuormitus ei tee kivusta vähemmän todellista
Joskus pitkäaikaisen kivun yhteydessä puhutaan mielialasta, stressistä tai psyykkisestä hyvinvoinnista.
Tämä ei tarkoita, että kipu olisi kuviteltua tai että sen syy olisi psykologinen.
Päinvastoin.
Pitkäaikainen kipu on todellinen fyysinen kuormitustekijä, joka voi vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin samalla tavalla kuin mikä tahansa muu pitkäaikainen sairaus.
Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on osa kokonaisvaltaista hoitoa
Fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ei aina voi erottaa toisistaan täysin.
Kun mieli voi hieman paremmin:
voimavaroja voi olla enemmän
arjesta selviytyminen voi helpottua
ja kuormituksen käsittely voi tuntua hieman kevyemmältä.
Tämä ei poista kipua, mutta voi auttaa jaksamaan sen kanssa.
Avun pyytäminen on sallittua
Pitkäaikaisen sairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.
Jos mieliala laskee pitkäksi aikaa, elämä tuntuu jatkuvasti raskaalta tai omat keinot eivät enää riitä, apua kannattaa hakea.
Tukea voi saada esimerkiksi:
terveydenhuollosta
kuntoutuksesta
vertaistuesta
läheisiltä
tai mielenterveyden ammattilaisilta.
Avun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta, vaan osa itsestä huolehtimista.
Mielen kuormittuminen on inhimillinen reaktio
Pitkäaikainen kipu haastaa usein ihmistä monella tavalla.
Siksi myös mielen kuormittuminen on tavallinen ja ymmärrettävä reaktio tilanteessa, jossa ihminen joutuu sopeutumaan jatkuvaan kipuun, epävarmuuteen ja muuttuneeseen arkeen.
Tunteita ei tarvitse pelätä eikä hävetä.
Ne ovat osa ihmisyyttä ja osa monen pitkäaikaissairaan kokemusta.
Lähteet
Terveyskylä – Kivunhallintatalo
IASP (International Association for the Study of Pain)
European Pain Federation (EFIC)
WHO – pitkäaikaissairauksien ja psyykkisen hyvinvoinnin tutkimuskirjallisuus