Milloin kannattaa hakea apua?

Pitkäaikaisen sairauden kanssa eläminen herättää usein monenlaisia tunteita.

Suru, huoli, epävarmuus, turhautuminen ja ajoittainen alakulo ovat tavallisia ja ymmärrettäviä reaktioita tilanteessa, jossa elämä on muuttunut sairauden vuoksi.

Joskus kuormitus voi kuitenkin kasvaa niin suureksi, että ulkopuolinen tuki on tarpeen.

Apua kannattaa harkita esimerkiksi silloin, jos:

• alakulo jatkuu pitkään

• ahdistus vaikeuttaa arkea

• tulevaisuus tuntuu jatkuvasti toivottomalta

• univaikeudet jatkuvat pitkään

• stressi kuormittaa voimakkaasti

• omat keinot eivät enää riitä tilanteen hallintaan

• tai elämä tuntuu pelkältä selviytymiseltä päivästä toiseen.

Avun pyytäminen ei ole epäonnistumista

Moni pitkäaikaissairas on tottunut pärjäämään vaikeissakin tilanteissa.

Joskus vahvuutta on kuitenkin myös se, että tunnistaa tarvitsevansa tukea.

Avun pyytäminen ei tarkoita luovuttamista eikä sitä, että olisi heikko.

Se on osa itsestä huolehtimista.

Tukea on mahdollista saada monesta paikasta

Apua voi saada esimerkiksi:

• terveydenhuollosta

• työterveyshuollosta

• kuntoutuspalveluista

• mielenterveyspalveluista

• vertaistuesta

• läheisiltä ihmisiltä.

Kaikkia asioita ei tarvitse ratkaista yksin.

Jokainen ansaitsee tulla autetuksi

Pitkäaikaisen sairauden kanssa eläminen vaatii paljon voimavaroja.

Jos kuormitus käy liian suureksi, avun hakeminen on yhtä luonnollista kuin avun hakeminen sairauden fyysisiin oireisiin.

Tukea kannattaa hakea mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Lähteet

terveyskyla.fi

mielenterveystalo.fi

mieli.fi⁠

International Association for the Study of Pain

European Pain Federation