Johdanto CRPS-sanastoon

CRPS:ään (Complex Regional Pain Syndrome, monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä) liittyy monia lääketieteellisiä, kuntoutukseen ja toimintakykyyn liittyviä sekä vakuutus- ja palvelujärjestelmässä käytettäviä käsitteitä. Osa termeistä voi olla vieraita tai vaikeasti ymmärrettäviä.

Tämän sanaston tarkoituksena on selittää keskeisiä käsitteitä mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Sanasto on tarkoitettu CRPS:ää sairastaville, heidän läheisilleen sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Käsitteet on jaoteltu aihealueittain ja järjestetty kunkin aihealueen sisällä aakkosjärjestykseen. Jokaisesta käsitteestä annetaan lyhyt määritelmä ja tarvittaessa kerrotaan, miten se liittyy CRPS:ään.

Sanastossa mainittu tutkimus, lääke tai hoitomenetelmä ei tarkoita, että sitä käytettäisiin tai suositeltaisiin kaikille CRPS:ää sairastaville. Tutkimusten ja hoitojen tarpeellisuus, soveltuvuus ja mahdolliset hyödyt arvioidaan yksilöllisesti terveydenhuollossa.

Vinkki sanaston käyttöön: Voit etsiä haluamaasi sanaa tietokoneella käyttämällä selaimen hakutoimintoa. Windows-tietokoneella haku avautuu yleensä näppäinyhdistelmällä Ctrl + F ja Mac-tietokoneella yhdistelmällä ⌘ + F. Myös mobiiliselaimissa on tavallisesti sivulta etsimiseen tarkoitettu toiminto, jonka löydät selaimen valikosta.

Sanasto tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää yksilöllistä arviota. 

Sisällysluettelo

Oireet ja sairauden ilmeneminen

Diagnostiikka ja sairauden määrittely

Kipu, hoito ja kuntoutus

Toimintakyky ja työelämä

Lausunnot, vakuutukset ja palvelujärjestelmä

Lähteet ja lisätietoa

Oireet ja sairauden ilmeneminen 

Allodynia

Kipu, jonka aiheuttaa tavallisesti kivuton ärsyke. CRPS:ssä esimerkiksi kevyt kosketus, vaatteen hipaisu tai iholle osuva viileä ilma voi tuntua kivuliaalta.

Atrofia

Kudoksen tai elimen koon pieneneminen eli surkastuminen. CRPS:ään voi liittyä esimerkiksi lihasten surkastumista, johon voivat vaikuttaa muun muassa raajan vähentynyt käyttö ja pitkäaikaiset toimintakyvyn muutokset.

Autonominen hermosto

Hermoston osa, joka säätelee monia tahdosta riippumattomia elintoimintoja, kuten hikoilua, verisuonten toimintaa ja sydämen sykettä. CRPS:ssä voi esiintyä autonomisen säätelyn muutoksiin liittyviä oireita, kuten ihon lämpötilan, värin ja hikoilun vaihtelua.

Dysestesia

Epämiellyttävä, poikkeava tuntemus, joka voi syntyä itsestään tai jonkin ärsykkeen seurauksena. Se voi tuntua esimerkiksi poltteluna, pistelynä tai sähköiskumaisena tuntemuksena.

Dystonia

Liikehäiriö, jossa tahattomat lihassupistukset voivat aiheuttaa poikkeavia asentoja tai liikkeitä. CRPS:ssä dystonia voi ilmetä esimerkiksi sormien tai varpaiden tahattomana koukistumisena tai raajan poikkeavana asentona.

Hyperalgesia

Tavallista voimakkaampi kipureaktio ärsykkeeseen, joka normaalistikin aiheuttaa kipua. Esimerkiksi neulanpisto voi tuntua huomattavasti odotettua kivuliaammalta.

Hyperestesia

Tavallista voimakkaampi herkkyys tuntoärsykkeille. Esimerkiksi kosketus tai lämpötilan muutos voidaan aistia poikkeuksellisen voimakkaana. Tuntemuksen ei tarvitse olla kivulias.

Hyperhidroosi

Poikkeuksellisen runsas hikoilu. CRPS:ssä hikoilu voi lisääntyä oireilevalla alueella tai erota vastakkaisen raajan hikoilusta.

Hypoalgesia

Tavallista heikompi kipureaktio ärsykkeeseen, joka normaalisti aiheuttaa kipua. Hypoalgesia eroaa hyperalgesiasta, jossa kipureaktio on voimistunut.

Hypoestesia

Tuntoherkkyyden heikentyminen. Se voi ilmetä esimerkiksi siten, että kosketus tai lämpötilan muutos tuntuu tavallista heikommin.

Kipuherkistyminen

Ilmiö, jossa kipua käsittelevän hermoston reagointi voimistuu. Tällöin kipuärsykkeet voivat tuntua tavallista voimakkaammilta tai aiemmin kivuttomat ärsykkeet voivat aiheuttaa kipua. Kipuherkistymistä voi esiintyä myös CRPS:ssä.

Lihasheikkous

Lihasvoiman heikentyminen, joka voi vaikeuttaa esimerkiksi tarttumista, kävelyä tai raajan kannattelua. CRPS:ssä lihasheikkouteen voivat vaikuttaa useat tekijät, kuten kipu, motorisen toiminnan muutokset ja raajan vähentynyt käyttö.

Liikerajoitus

Nivelen tai raajan liikelaajuuden pienentyminen. CRPS:ssä liikerajoitukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi kipu, turvotus, lihasjännitys ja pitkäaikaiset muutokset raajan käytössä.

Motoriset oireet

Liikkeisiin ja lihasten toimintaan liittyvät oireet. CRPS:ssä niitä voivat olla esimerkiksi lihasheikkous, vapina, dystonia sekä liikkeiden hallinnan tai liikelaajuuden heikentyminen.

Parestesia

Poikkeava tuntoaistimus, joka voi syntyä itsestään tai ärsykkeen seurauksena. Se voi tuntua esimerkiksi kihelmöintinä, pistelynä tai puutumisena. Parestesia ei välttämättä ole epämiellyttävä tai kivulias.

Sensoriset oireet

Tuntoaistiin liittyvät oireet, kuten kosketus- ja lämpötilaherkkyyden muutokset, poikkeavat tuntemukset sekä kivun kokemiseen liittyvät muutokset. CRPS:ssä sensorisiin oireisiin voivat kuulua esimerkiksi allodynia ja hyperalgesia.

Sudomotoriset muutokset

Hikoilun säätelyyn liittyvät muutokset. CRPS:ssä ne voivat ilmetä esimerkiksi lisääntyneenä tai vähentyneenä hikoiluna tai hikoilun epäsymmetriana raajojen välillä.

Troofiset muutokset

Ihon, karvoituksen tai kynsien rakenteessa ja kasvussa tapahtuvat muutokset. CRPS:ssä niitä voivat olla esimerkiksi ihon rakenteen muutokset, kynsien kasvun poikkeavuudet tai karvoituksen lisääntyminen tai väheneminen.

Turvotus

Kudokseen kertyneen nesteen aiheuttama alueen koon tai tilavuuden suureneminen. CRPS:ssä turvotusta voi esiintyä oireilevassa raajassa, ja sen voimakkuus voi vaihdella.

Vapina

Tahaton, rytminen tai rytminomainen lihasten liike, joka voi näkyä esimerkiksi käden tai jalan tärinänä. Vapina kuuluu CRPS:n mahdollisiin motorisiin oireisiin.

Vasomotoriset muutokset

Verisuonten toiminnan ja niiden säätelyn muutokset, jotka voivat vaikuttaa ihon lämpötilaan ja väriin. CRPS:ssä ne voivat näkyä esimerkiksi oireilevan raajan punoituksena, kalpeutena tai lämpötilaerona vastakkaiseen raajaan verrattuna.

Diagnostiikka ja sairauden määrittely

Anamneesi

Potilaan terveydentilasta, oireista, aiemmista sairauksista ja mahdollisista vammoista kerätyt esitiedot. CRPS:n diagnostiikassa anamneesi auttaa selvittämään esimerkiksi oireiden alkamista, kehittymistä ja vaikutuksia toimintakykyyn.

Budapestin kriteerit

CRPS:n diagnostiikassa käytettävät kansainvälisesti hyväksytyt kliiniset kriteerit. Niissä arvioidaan jatkuvaa, mahdolliseen alkuperäiseen vammaan nähden suhteettoman voimakasta kipua sekä neljään oirealueeseen kuuluvia oireita ja löydöksiä. Kliinisen diagnoosin edellytyksenä on oireita vähintään kolmessa ja tutkimuksessa todettavia löydöksiä vähintään kahdessa oirealueessa. Lisäksi mikään muu diagnoosi ei saa selittää oireita ja löydöksiä paremmin.

CRPS I

Monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän tyyppi 1, jossa ei ole osoitettua oireyhtymään liittyvää hermovauriota. CRPS I voi kehittyä esimerkiksi vamman, murtuman tai leikkauksen jälkeen.

CRPS II

Monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän tyyppi 2, johon liittyy osoitettu hermovaurio. CRPS II:n oirekuva muistuttaa monilta osin CRPS I:tä, mutta tyyppien erottelussa keskeistä on todettu hermovaurio.

Diagnoosi

Lääkärin tekemä johtopäätös sairaudesta tai terveydentilasta, joka perustuu potilaan oireisiin, esitietoihin, kliinisiin löydöksiin ja tarvittaessa tutkimuksiin. CRPS-diagnoosi tehdään kliinisen kokonaisarvion ja Budapestin kriteerien perusteella.

ENMG (elektroneuromyografia)

Tutkimus, jolla selvitetään ääreishermojen ja lihasten sähköistä toimintaa. ENMG:tä voidaan käyttää esimerkiksi hermovaurion tai muun hermoston sairauden selvittämiseen. Normaali ENMG-tulos ei sulje pois CRPS:ää.

Erotusdiagnostiikka

Muiden mahdollisten sairauksien ja oireiden syiden selvittäminen, jotta oireille löydetään mahdollisimman oikea selitys. CRPS:ää epäiltäessä erotusdiagnostiikassa voidaan arvioida esimerkiksi hermovaurioita, tulehduksia ja verenkierron häiriöitä.

Hermovaurio

Hermon rakenteellinen tai toiminnallinen vaurio, joka voi aiheuttaa esimerkiksi kipua, tuntohäiriöitä tai lihasheikkoutta. Todettu hermovaurio on keskeinen CRPS II:n määrittelyssä, mutta kaikki hermovauriot eivät aiheuta CRPS:ää.

Kliininen löydös

Terveydenhuollon ammattilaisen tutkimuksessa toteama havainto, kuten turvotus, ihon lämpötilaero tai liikerajoitus. CRPS:n diagnostiikassa kliinisillä löydöksillä on tärkeä merkitys Budapestin kriteerien arvioinnissa.

Kliininen tutkimus

Terveydenhuollon ammattilaisen tekemä tutkimus, jossa potilaan terveydentilaa arvioidaan esimerkiksi havainnoimalla, tunnustelemalla ja tutkimalla toimintaa. CRPS:ää epäiltäessä voidaan arvioida muun muassa ihon väriä ja lämpötilaa, tuntoa, turvotusta sekä raajan liikkuvuutta.

Kuvantamistutkimus

Tutkimus, jossa kehon rakenteita tarkastellaan esimerkiksi röntgenkuvauksen, tietokonetomografian tai magneettikuvauksen avulla. CRPS:ää epäiltäessä kuvantamista voidaan käyttää muiden sairauksien tai vammojen selvittämiseen. Kuvantamistutkimus ei yksin vahvista eikä sulje pois CRPS-diagnoosia.

Luustokartoitus

Isotooppitutkimus, jolla arvioidaan luuston aineenvaihduntaa ja verenkiertoon liittyviä muutoksia. Tutkimuksessa voidaan havaita CRPS:ään sopivia muutoksia, mutta löydökset eivät ole sairaudelle yksiselitteisiä. Luustokartoitusta ei tarvita rutiininomaisesti CRPS-diagnoosin tekemiseen.

Objektiivinen löydös

Tutkimuksessa havaittava tai mitattava muutos, jonka arviointi ei perustu pelkästään potilaan omaan kuvaukseen. Esimerkiksi näkyvä turvotus tai mitattu ihon lämpötilaero voi olla objektiivinen löydös. Löydösten puuttuminen yksittäisellä tutkimuskerralla ei automaattisesti tarkoita, ettei potilaalla olisi oireita.

Oire

Potilaan itse kokema tai havaitsema terveydentilan muutos, kuten kipu, puutuminen tai poikkeava tuntemus. CRPS:n diagnostiikassa potilaan kuvaamat oireet ovat tärkeä osa kliinistä kokonaisarviota.

Remissio

Sairauden oireiden ja löydösten merkittävä lievittyminen tai häviäminen. CRPS:ssä oireiden väheneminen ei välttämättä tarkoita, että kaikki sairauteen liittyvät toimintakyvyn muutokset olisivat korjaantuneet. Remission merkitys arvioidaan yksilöllisesti.

Subjektiivinen oire

Potilaan itse kokema oire, jota ei välttämättä voida suoraan havaita tai mitata tutkimuksessa. Esimerkiksi kipu on subjektiivinen kokemus. Subjektiivisuus ei tarkoita, että oire olisi kuviteltu tai epäluotettava.

Termografia

Menetelmä, jolla mitataan tai kuvataan kehon pinnan lämpötilajakaumaa. CRPS:ssä termografialla voidaan havaita esimerkiksi raajojen välisiä lämpötilaeroja. Tutkimus ei kuitenkaan yksin riitä CRPS-diagnoosin vahvistamiseen tai poissulkemiseen.

Kipu, hoito ja kuntoutus

Kivun muodot ja kipumekanismit

Neuropaattinen kipu

Kipu, jonka aiheuttaa tuntoa välittävän hermoston vaurio tai sairaus. Se voi ilmetä esimerkiksi polttavana, sähköiskumaisena tai pistävänä kipuna. Kaikki CRPS:ään liittyvä kipu ei kuitenkaan automaattisesti täytä neuropaattisen kivun määritelmää.

Nosiplastinen kipu

Kipu, joka liittyy muuttuneeseen kivun käsittelyyn hermostossa ilman, että kipua voitaisiin selittää kokonaan kudosvauriolla tai tuntoa välittävän hermoston vauriolla tai sairaudella. Nosiplastinen kipu voi esiintyä yhdessä muiden kipumekanismien kanssa. CRPS:n kipumekanismit voivat olla monimuotoisia, eikä CRPS:ää voida automaattisesti luokitella pelkästään nosiplastiseksi kivuksi.

Nosiseptiivinen kipu

Kipu, joka syntyy, kun kudosvaurio tai sen uhka aktivoi kipua aistivia hermopäätteitä. Sitä voi esiintyä esimerkiksi vamman tai tulehduksen yhteydessä. Nosiseptiivinen kipu eroaa neuropaattisesta kivusta, jonka taustalla on tuntohermoston vaurio tai sairaus.

Sentraalinen sensitisaatio

Keskushermoston kipua käsittelevien hermosolujen lisääntynyt herkkyys tuleville viesteille. Sen seurauksena kipureaktiot voivat voimistua ja aiemmin kivuttomat ärsykkeet voivat tuntua kivuliailta. Sentraalinen sensitisaatio on yksi CRPS:ään mahdollisesti liittyvistä kipumekanismeista.

Kivunhoidon periaatteet ja menetelmät

Kipupumppu

Laite, jolla kipulääkettä voidaan annostella hallitusti esimerkiksi selkäydinnestetilaan. Implantoitavaa kipupumppua voidaan harkita tietyissä vaikeissa kiputiloissa, mutta se ei ole CRPS:n tavanomainen ensisijainen hoito.

Kivunhallinta

Keinoja, joiden avulla pyritään vähentämään kivun aiheuttamaa haittaa ja tukemaan toimintakykyä sekä elämänlaatua. Kivunhallintaan voivat kuulua esimerkiksi lääkitys, kuntoutus, kuormituksen säätely ja psykologiset menetelmät.

Lääkkeellinen kivunhoito

Kivun lievittämiseen käytettävää hoitoa, joka perustuu lääkkeiden vaikutuksiin. Lääkehoito voi sisältää esimerkiksi suun kautta otettavia, iholle annosteltavia tai muulla tavoin annettavia lääkkeitä. CRPS:ssä lääkkeellinen kivunhoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja siinä huomioidaan muun muassa kivun ominaisuudet, lääkkeiden mahdolliset hyödyt, haittavaikutukset ja muu hoitokokonaisuus.

Lääkkeetön kivunhoito

Kivunlievitykseen ja kivun kanssa selviytymiseen käytettävät menetelmät, jotka eivät perustu lääkehoitoon. Niitä voivat olla esimerkiksi fysioterapia, rentoutumisharjoitukset, TENS ja erilaiset kivunhallintakeinot.

Neuromodulaatio

Hermoston toimintaan vaikuttavia hoitomenetelmiä, joissa hermoston viestintää pyritään muuttamaan esimerkiksi sähköisen stimulaation avulla. CRPS:n hoidossa yksi neuromodulaation muoto on selkäydinstimulaatio.

Selkäydinstimulaatio (SCS)

Kivunhoitomenetelmä, jossa selkäytimen läheisyyteen asetettujen elektrodien avulla annetaan sähköistä stimulaatiota hermoston toiminnan muokkaamiseksi. SCS-hoitoa voidaan harkita valikoiduille vaikeaa, pitkäaikaista kipua sairastaville potilaille, myös CRPS:n yhteydessä.

TENS (transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio)

Kivunlievitysmenetelmä, jossa iholle asetettujen elektrodien kautta annetaan heikkoja sähköimpulsseja. TENS voi auttaa joitakin kipupotilaita, mutta sen teho ja soveltuvuus CRPS:ssä vaihtelevat yksilöllisesti.

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS)

Menetelmä, jossa aivojen toimintaa muokataan kallon ulkopuolelta annettavilla magneettipulsseilla. Toistuvaa magneettistimulaatiota (rTMS) on tutkittu erilaisten kiputilojen hoidossa, mutta se ei ole CRPS:n tavanomainen vakiintunut hoitomenetelmä.

Kuntoutus ja terapeuttiset harjoittelumenetelmät

Asteittainen motorinen mielikuvaharjoittelu (GMI)

Kuntoutusmenetelmä, jossa liikkeiden tunnistamista, kuvittelua ja havainnointia harjoitellaan vaiheittain. Harjoittelu voi sisältää oikean ja vasemman raajan tunnistamista, liikkeiden mielikuvaharjoittelua ja peiliterapiaa. Menetelmää voidaan käyttää osana yksilöllistä CRPS-kuntoutusta.

Desensitisaatio

Asteittain etenevä siedätysharjoittelu, jonka tavoitteena on vähentää poikkeavaa herkkyyttä esimerkiksi kosketukselle tai erilaisille pintamateriaaleille. CRPS-kuntoutuksessa harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti oireiden ja sietokyvyn mukaan.

Fysioterapia

Kuntoutusmuoto, jonka tavoitteena on tukea liikkumista, fyysistä toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. CRPS:ssä fysioterapia voi sisältää esimerkiksi yksilöllisesti sovitettuja liikeharjoituksia, kuormituksen säätelyä ja kivunhallinnan menetelmiä.

Moniammatillinen kuntoutus

Kuntoutusta, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu eri alojen ammattilaisia potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. CRPS:ssä yhteistyötä voivat tehdä esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja psykologi.

Peiliterapia

Kuntoutusmenetelmä, jossa peilin avulla luodaan näköhavainto oireilevan raajan liikkumisesta, vaikka peilissä näkyy todellisuudessa toisen raajan heijastus. Menetelmää voidaan käyttää osana CRPS:n kuntoutusta, ja sen soveltuvuus arvioidaan yksilöllisesti.

Psykofyysinen fysioterapia

Fysioterapian lähestymistapa, jossa huomioidaan kehon, mielen, tunteiden ja kuormituksen välinen yhteys. CRPS:ssä se voi auttaa esimerkiksi kehon hahmottamisessa, rentoutumisessa ja kuormituksen säätelyssä. Menetelmä ei tarkoita, että kipu olisi psyykkistä alkuperää.

Toimintakyvyn harjoittaminen

Harjoittelua, jonka tavoitteena on ylläpitää tai parantaa kykyä selviytyä arjen toiminnoista. CRPS-kuntoutuksessa harjoittelu voi kohdistua esimerkiksi liikkumiseen, käden käyttöön tai päivittäisten toimintojen suorittamiseen yksilöllisesti sovitetulla tavalla.

Toimintaterapia

Kuntoutusmuoto, jossa tuetaan henkilön mahdollisuuksia osallistua itselleen merkityksellisiin arjen toimintoihin. CRPS:ssä toimintaterapia voi sisältää esimerkiksi käden käytön harjoittelua, apuvälineiden arviointia ja arjen toimintatapojen mukauttamista.

Lääkeryhmät

Bisfosfonaatit

Lääkeryhmä, joka vaikuttaa luuston aineenvaihduntaan ja jota käytetään esimerkiksi osteoporoosin hoidossa. Bisfosfonaatteja on tutkittu myös CRPS:n hoidossa, mutta niiden käyttö tähän tarkoitukseen ei ole kaikille soveltuva tai vakiintunut yleishoito.

Gabapentinoidit

Lääkeryhmä, johon kuuluvat gabapentiini ja pregabaliini. Niitä käytetään muun muassa tiettyjen hermoperäisten kiputilojen hoidossa. Lääkkeiden soveltuvuus ja mahdolliset haittavaikutukset arvioidaan yksilöllisesti.

Opioidit

Voimakkaaseen kipuun käytettäviä lääkkeitä, jotka vaikuttavat elimistön opioidireseptoreihin. Niihin liittyy muun muassa haittavaikutusten, toleranssin ja riippuvuuden riskejä. Pitkäaikaisen CRPS-kivun hoidossa niiden mahdolliset hyödyt ja haitat on arvioitava erityisen huolellisesti.

Lääkehoitoon liittyvät käsitteet

Ei-Kela-korvattava lääke

Lääke, jonka kustannuksista ei makseta Kelan lääkekorvausta kyseisessä tilanteessa. Syynä voi olla esimerkiksi se, ettei lääkkeelle ole vahvistettu korvattavuutta tai etteivät korvauksen yksilölliset edellytykset täyty. Lääkkeen korvauksettomuus ei itsessään tarkoita, että lääke olisi tehoton tai lääketieteellisesti tarpeeton.

Erityislupavalmiste

Lääkevalmiste, jolla ei ole Suomessa voimassa olevaa myyntilupaa mutta jonka käyttö voi olla mahdollista Fimean myöntämän erityisluvan perusteella. Erityislupaa voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun myyntiluvallisilla lääkkeillä ei saavuteta toivottua hoitotulosta. Erityislupa ei automaattisesti tarkoita, että lääke olisi Kela-korvattava.

Fimea (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus)

Suomen lääkealan viranomainen, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa lääkkeiden turvallisuuden valvonta, myyntilupa-asiat ja lääkealan ohjaus. Fimea käsittelee myös lääkkeiden erityislupia. Fimea ei päätä lääkkeiden Kela-korvattavuudesta.

Iteroitu lääkemääräys (iteroitu resepti)

Lääkemääräys, jonka perusteella lääke voidaan toimittaa apteekista useammassa erässä lääkkeen määrääjän määrittelemällä tavalla. Iterointi voi sisältää esimerkiksi määräyksen toimituskertojen määrästä ja toimitusväleistä. Iteroitu lääkemääräys ei ole sama asia kuin reseptin uusiminen.

Kela-korvattava lääke

Lääke, jonka kustannuksista voidaan saada sairausvakuutuslain mukaista lääkekorvausta, kun korvauksen edellytykset täyttyvät. Korvattavuus voi koskea kaikkia lääkkeen käyttäjiä tai olla rajattu tiettyihin sairauksiin ja käyttötarkoituksiin. Pelkkä resepti ei automaattisesti tarkoita, että lääke olisi Kela-korvattava.

Lääkekorvausluokat

Kelan lääkekorvausjärjestelmässä käytettävät luokat, joiden perusteella määräytyy, kuinka suuri osa korvattavan lääkkeen kustannuksista voidaan korvata.

Korvausluokkia on kolme:

• Peruskorvaus: 40 %.

• Alempi erityiskorvaus: 65 %.

• Ylempi erityiskorvaus: 100 %, mutta lääkekohtainen omavastuu jää yleensä maksettavaksi.

Korvauksen saamiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi alkuomavastuu, lääkkeen korvattavuus ja henkilölle myönnetty erityiskorvausoikeus.

Lääkkeiden hintalautakunta (Hila)

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva viranomainen, joka päättää sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden korvattavuudesta ja kohtuullisista tukkuhinnoista. Hila voi myös rajata lääkkeen korvattavuuden tiettyihin käyttötarkoituksiin.

Mittarit, arviointimenetelmät ja kuntoutustavoitteet

AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test)

Alkoholinkäytön riskien arviointiin tarkoitettu kysely, jolla kartoitetaan esimerkiksi alkoholin käytön määrää, käyttötapoja ja mahdollisia haittoja. AUDIT voi olla osa potilaan terveydentilan kokonaisarviointia. Kyselyn tulos ei yksin tarkoita alkoholiriippuvuuden diagnoosia.

BDI (Beck Depression Inventory)

Masennusoireiden arviointiin käytettävä kysely, jossa henkilö arvioi itse esimerkiksi mielialaansa, jaksamistaan ja muita masennukseen liittyviä oireita. BDI voi auttaa tunnistamaan psyykkisen tuen tarvetta ja seuraamaan oireiden muutoksia. Kysely ei yksin riitä masennuksen diagnosointiin.

BPI (Brief Pain Inventory)

Kipukysely, jolla arvioidaan kivun voimakkuutta ja sen vaikutuksia päivittäiseen elämään. Kyselyssä voidaan selvittää esimerkiksi kivun vaikutusta liikkumiseen, uneen, mielialaan ja tavallisiin toimintoihin. BPI:tä voidaan käyttää kivun aiheuttaman haitan ja hoidon vaikutusten seurannassa.

DN4 (Douleur Neuropathique 4)

Neuropaattisen eli hermovauriokivun tunnistamisen tueksi kehitetty seulontamenetelmä. Siinä kartoitetaan esimerkiksi polttavaa kipua, sähköiskumaisia tuntemuksia, pistelyä ja tuntoaistin muutoksia. Menetelmä sisältää kysymyksiä ja tutkimushavaintoja, mutta sen tulos ei yksin vahvista neuropaattisen kivun diagnoosia.

GAS (Goal Attainment Scaling)

Menetelmä, jonka avulla asetetaan yksilöllisiä kuntoutustavoitteita ja arvioidaan niiden saavuttamista. Tavoitteet määritellään yhdessä kuntoutujan kanssa, ja niiden toteutumista arvioidaan ennalta sovitun asteikon avulla. CRPS-kuntoutuksessa tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi liikkumiseen, päivittäisiin toimintoihin tai osallistumiseen.

GAD-7 (Generalized Anxiety Disorder 7-item Scale)

Ahdistuneisuusoireiden arviointiin käytettävä seitsemän kysymyksen itsearviointimenetelmä. Kyselyssä henkilö arvioi esimerkiksi huolestuneisuutta, jännittyneisyyttä ja rentoutumisen vaikeutta kahden edeltävän viikon ajalta. GAD-7 auttaa tunnistamaan ahdistuneisuusoireita ja seuraamaan niiden muutoksia, mutta kyselyn tulos ei yksin riitä ahdistuneisuushäiriön diagnosointiin.

ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health)

Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Sen avulla voidaan kuvata toimintakykyä kokonaisvaltaisesti huomioiden kehon toiminnot, suoritukset, osallistuminen sekä ympäristötekijät. ICF ei ole yksittäinen toimintakykytesti vaan yhteinen viitekehys toimintakyvyn kuvaamiseen.

Kipupiirros

Kivun sijainnin ja mahdollisen leviämisen kuvaamiseen käytettävä arviointimenetelmä, jossa henkilö merkitsee kipualueensa kehoa esittävään kuvaan. Piirrokseen voidaan merkitä myös esimerkiksi kivun erilaisia ominaisuuksia. Kipupiirros auttaa havainnollistamaan kipukokemusta ja sen muutoksia, mutta se ei yksin osoita kivun syytä tai diagnoosia.

MMSE (Mini-Mental State Examination)

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin käytettävä lyhyt testi, jossa tarkastellaan esimerkiksi muistia, tarkkaavaisuutta, ajan ja paikan hahmottamista sekä kielellisiä toimintoja. MMSE:tä käytetään erityisesti muistihäiriöiden arvioinnin ja seurannan tukena. Testi ei ole CRPS:n tavanomainen tutkimus, eikä se yksin anna kattavaa kuvaa henkilön kognitiivisesta toimintakyvystä.

Nivelten liikelaajuuden mittaus (goniometria)

Mittausmenetelmä, jolla arvioidaan nivelen liikkeen laajuutta esimerkiksi kulmamittarin avulla. Mittausta voidaan käyttää liikkuvuuden rajoitusten arviointiin ja kuntoutuksen vaikutusten seurantaan. CRPS:ssä liikelaajuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi kipu, turvotus ja lihasten toiminnan muutokset.

NRS (Numeric Rating Scale)

Numeerinen asteikko, jolla henkilö arvioi itse kipunsa voimakkuutta. Tavallisesti käytetään asteikkoa 0–10, jossa 0 tarkoittaa kivuttomuutta ja 10 pahinta kuviteltavissa olevaa kipua. NRS auttaa seuraamaan kivun voimakkuutta, mutta se ei yksin kuvaa kivun kaikkia vaikutuksia.

Oswestryn haittakysely (ODI, Oswestry Disability Index)

Itsearviointikysely, jolla selvitetään erityisesti alaselkäkivun aiheuttamia rajoituksia päivittäisissä toiminnoissa. Kyselyssä arvioidaan esimerkiksi liikkumista, istumista, seisomista ja muita arjen toimintoja. ODI:tä voidaan käyttää toimintarajoitteiden ja niiden muutosten seurannassa, mutta se ei ole erityisesti CRPS:n arviointiin kehitetty mittari.

PSFS (Patient-Specific Functional Scale)

Potilaskohtainen toiminnallinen asteikko, jossa henkilö nimeää itselleen tärkeitä toimintoja, joiden suorittaminen on vaikeutunut sairauden tai vamman vuoksi. Hän arvioi suoriutumistaan näissä toiminnoissa numeerisella asteikolla. Mittarin avulla voidaan seurata yksilöllisesti merkityksellisten toimintojen muutoksia kuntoutuksen aikana.

Puristusvoimamittaus

Mittaus, jolla arvioidaan käden puristusvoimaa tarkoitukseen soveltuvalla mittalaitteella. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi yläraajan toimintakyvyn arvioinnissa ja kuntoutuksen seurannassa. CRPS:ssä mittauksen toteuttamisessa huomioidaan yksilöllinen oiretilanne ja mittauksen mahdollisesti aiheuttama kipu.

TUG (Timed Up and Go)

Toiminnallinen testi, jossa mitataan aikaa, joka henkilöltä kuluu tuolilta nousemiseen, lyhyen matkan kävelemiseen, kääntymiseen ja takaisin istuutumiseen. Testiä käytetään esimerkiksi liikkumiskyvyn ja toiminnallisen suoriutumisen arvioinnissa. Tulokseen vaikuttavat muun muassa liikkumisen rajoitukset ja mahdollisten apuvälineiden käyttö.

VAS (Visual Analogue Scale)

Kivun voimakkuuden arviointiin käytettävä jana, johon henkilö merkitsee itse kipukokemustaan vastaavan kohdan. Janan ääripäät kuvaavat tavallisesti kivuttomuutta ja pahinta kuviteltavissa olevaa kipua. VAS auttaa kivun voimakkuuden seurannassa, mutta ei yksin kuvaa kivun syytä tai vaikutuksia toimintakykyyn.

WHOQOL-BREF

Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä elämänlaadun arviointikysely. Siinä kartoitetaan henkilön omaa kokemusta esimerkiksi fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä. Kyselyä voidaan käyttää elämänlaadun ja siinä tapahtuvien muutosten arviointiin.

6 minuutin kävelytesti (6MWT)

Fyysisen suorituskyvyn arviointiin käytettävä testi, jossa mitataan kuuden minuutin aikana kävelty matka. Testi antaa tietoa esimerkiksi kävelykestävyydestä ja toimintakyvystä. CRPS:ää sairastavan kohdalla testin soveltuvuus ja turvallinen toteutus arvioidaan yksilöllisesti.

Toimintakyky ja työelämä

Ammatillinen kuntoutus

Kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea työelämään pääsyä, siellä jatkamista tai työhön palaamista sairaudesta tai vammasta huolimatta. Ammatillinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi työkokeilua, työhönvalmennusta, koulutusta tai työtehtävien uudelleenjärjestelyä. CRPS:n aiheuttamat toimintakyvyn rajoitukset voivat olla peruste ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnille.

Apuvälinepalvelut

Palveluja, joiden avulla arvioidaan, hankitaan, sovitetaan ja huolletaan toimintakykyä tukevia apuvälineitä sekä ohjataan niiden käytössä. CRPS:ää sairastava voi tarvita apuvälineitä esimerkiksi liikkumiseen, päivittäisiin toimintoihin, opiskeluun tai työntekoon. Apuvälineiden järjestämisestä vastaava taho riippuu niiden käyttötarkoituksesta ja tilanteesta.

Esteettömyys

Ympäristön, tilojen ja palvelujen suunnittelua ja toteuttamista siten, että mahdollisimman moni voi käyttää niitä toimintakyvystään riippumatta. CRPS:ää sairastavalle esteettömyys voi tarkoittaa esimerkiksi esteettömiä kulkureittejä, sopivia työskentelytiloja tai mahdollisuutta välttää tarpeetonta fyysistä kuormitusta.

Kognitiivinen ergonomia

Työn ja toimintaympäristön suunnittelua siten, että tiedonkäsittelyn, tarkkaavaisuuden ja muistin kuormitus pysyy mahdollisimman tarkoituksenmukaisena. CRPS:ssä esimerkiksi kipu, univaikeudet tai lääkityksen vaikutukset voivat lisätä kognitiivista kuormitusta. Sitä voidaan vähentää esimerkiksi selkeillä ohjeilla, rauhallisella työympäristöllä ja työn tauottamisella.

Kohtuulliset mukautukset

Yksilöllisiä ja tilanteeseen soveltuvia järjestelyjä, joiden avulla vammainen henkilö voi toimia yhdenvertaisesti esimerkiksi työelämässä. Mukautuksia voivat olla esimerkiksi työpisteen muutokset, työjärjestelyjen joustot tai apuvälineet. Työnantajan velvollisuutta tehdä kohtuullisia mukautuksia arvioidaan yhdenvertaisuuslain perusteella tapauskohtaisesti.

Kuormituksen säätely

Toiminnan, levon ja palautumisen yhteensovittamista siten, että kuormitus vastaa mahdollisimman hyvin yksilön toimintakykyä. CRPS:ssä kuormituksen säätely voi tarkoittaa esimerkiksi tehtävien jakamista pienempiin osiin, taukojen suunnittelua ja fyysisesti tai henkisesti kuormittavien toimintojen rytmittämistä.

Osasairauspäiväraha

Kelan maksama etuus, jonka tarkoituksena on tukea työkyvyttömän työntekijän tai yrittäjän mahdollisuutta jatkaa työssä tai palata työhön osa-aikaisesti vaarantamatta terveyttään ja toipumistaan. Etuuden saaminen edellyttää laissa säädettyjen ehtojen täyttymistä. Osasairauspäiväraha ei ole sama asia kuin osatyökyvyttömyyseläke.

Osatyökykyisyys

Tilanne, jossa henkilön työkyky on sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi heikentynyt suhteessa tietyn työn vaatimuksiin, mutta hänellä on edelleen työkykyä jäljellä. Osatyökykyisyys ei tarkoita automaattisesti tiettyä työaikaa tai työkyvyn prosenttiosuutta. CRPS:n vaikutukset työkykyyn ovat yksilöllisiä.

Toimintakyky

Ihmisen fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset edellytykset selviytyä itselleen merkityksellisistä arjen toiminnoista. Toimintakykyyn vaikuttavat terveydentilan lisäksi esimerkiksi ympäristö, käytettävissä oleva tuki ja apuvälineet. CRPS voi vaikuttaa toimintakyvyn eri osa-alueisiin yksilöllisesti.

Työkyky

Henkilön edellytykset suoriutua työstään suhteessa työn vaatimuksiin ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Työkykyyn vaikuttavat esimerkiksi terveydentila, osaaminen, työolosuhteet ja mahdollisuudet työn mukauttamiseen. CRPS-diagnoosi ei yksin määritä henkilön työkykyä.

Työkyvyn arviointi

Arviointi, jossa selvitetään henkilön terveydentilan, toimintakyvyn ja voimavarojen suhdetta työn vaatimuksiin. Arvioinnissa voidaan huomioida myös kuntoutuksen, apuvälineiden ja työjärjestelyjen mahdollisuudet. Työkyvyn arvioinnin tarkoitus ja arviointiperusteet vaihtelevat tilanteen mukaan.

Työterveysneuvottelu

Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteinen keskustelu, jossa selvitetään mahdollisuuksia tukea työssä jatkamista tai työhön palaamista. Neuvottelussa voidaan sopia esimerkiksi työtehtävien mukauttamisesta tai työaikajärjestelyistä. Keskustelun painopiste on työkyvyssä ja työn järjestämisessä, eikä työntekijän tarvitse kertoa työnantajalle kaikkia terveystietojaan.

Työympäristön mukauttaminen

Työtiloihin, työvälineisiin tai työskentelyolosuhteisiin tehtäviä muutoksia, joiden tarkoituksena on helpottaa työn tekemistä ja vähentää tarpeetonta kuormitusta. CRPS:ää sairastavalle mukautuksia voivat olla esimerkiksi säädettävä työpiste, vaihtoehtoinen työasento, rauhallinen työtila tai mahdollisuus etätyöhön työn luonteen salliessa.

Lausunnot, vakuutukset ja palvelujärjestelmä

Lääkärinlausunnot, kuntoutus ja etuudet

A-todistus (lääkärintodistus A)

Lääkärin laatima todistus, jota käytetään tavallisesti lyhytaikaisen työkyvyttömyyden osoittamiseen esimerkiksi sairauspäivärahaa varten. Todistuksessa kuvataan sairaus ja sen vaikutus työkykyyn. Pitkittyneessä työkyvyttömyydessä voidaan tarvita laajempi lääkärinlausunto.

Aikuisen vammaistuki (16 vuotta täyttäneen vammaistuki)

Kelan maksama etuus, jonka tarkoituksena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen henkilön arjessa selviytymistä, opiskelua ja työntekoa. Tukea voidaan myöntää, kun laissa säädetyt edellytykset esimerkiksi toimintakyvyn heikentymisestä ja sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avuntarpeesta tai erityiskustannuksista täyttyvät.

Vammaistuki on kolmitasoinen:

• Perusvammaistuki: voidaan myöntää esimerkiksi olennaisen haitan perusteella.

• Korotettu vammaistuki: edellyttää esimerkiksi huomattavaa haittaa tai säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Tietyissä tilanteissa myös erityiskustannukset voivat vaikuttaa tuen tasoon.

• Ylin vammaistuki: edellyttää vaikeaa vammaisuutta ja laissa määriteltyjen lisäedellytysten täyttymistä, kuten runsasta päivittäistä avuntarvetta.

Huom. Vuonna 2026 etuuden nimi on 16 vuotta täyttäneen vammaistuki. Vuoden 2027 alusta nimi muuttuu aikuisen vammaistueksi ja alaikäraja nousee 18 vuoteen. Muutokseen liittyy siirtymäsäännöksiä.

B-lausunto (lääkärinlausunto B)

Laaja lääkärinlausunto, jossa kuvataan esimerkiksi potilaan sairaudet, hoito, toimintakyky ja työkyky sekä tarvittaessa kuntoutuksen tarve. Lausuntoa on käytetty muun muassa kuntoutuksen, sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen arvioinnissa.

Syksyllä 2026 käyttöön tuleva BC-lausunto yhdistää aiemmat B- ja C-lausunnot. B-lausunto voi kuitenkin edelleen esiintyä aiemmissa asiakirjoissa ja siirtymävaiheen käytännöissä.

BC-lausunto (lääkärinlausunto BC)

Syksyllä 2026 käyttöön tuleva lääkärinlausunto, joka yhdistää aiemmat B- ja C-lausunnot. Sitä käytetään esimerkiksi kuntoutuksen, sairauspäivärahan, vammaisetuuksien, työkyvyttömyyseläkkeen ja lääkekorvausoikeuden arvioinnissa. Lausunnon sisältö määräytyy sen käyttötarkoituksen mukaan.

C-lausunto (lääkärinlausunto C)

Lääkärinlausunto, jota on käytetty erityisesti vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen hakemisen yhteydessä. Lausunnossa on kuvattu esimerkiksi sairauden tai vamman vaikutuksia toimintakykyyn sekä avun ja ohjauksen tarvetta.

Syksyllä 2026 käyttöön tuleva BC-lausunto korvaa aiemman C-lausunnon, mutta vanha nimitys voi edelleen esiintyä asiakirjoissa.

E-lausunto (lääkärinlausunto E)

Lääkärinlausunto, jota käytetään erityisesti tapaturma- ja vakuutusasioissa. Lausunnossa voidaan kuvata esimerkiksi vamman syntymistä, tutkimuslöydöksiä, hoitoa, toimintakyvyn rajoituksia ja työkyvyttömyyttä. Lausunto voi olla osa vakuutusyhtiön korvausasian käsittelyä.

Eläkettä saavan hoitotuki

Kelan maksama etuus, jonka tarkoituksena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan arjessa selviytymistä. Tuen myöntämiseen vaikuttavat muun muassa henkilön saama eläke, toimintakyvyn heikentyminen sekä avun, ohjauksen tai valvonnan tarve. Hoitotuki on kolmitasoinen: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki.

Vuoden 2027 alusta tuen alaikäraja nousee 18 vuoteen.

Kuntoutusraha

Etuus, jonka tarkoituksena on turvata toimeentuloa kuntoutuksen aikana, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Etuuden maksaja ja myöntämisperusteet riippuvat kuntoutuksesta ja henkilön tilanteesta.

Kuntoutusraha ei ole sama asia kuin kuntoutustuki.

Kuntoutussuunnitelma

Yksilöllinen suunnitelma, jossa kuvataan henkilön kuntoutuksen tavoitteet, tarvittavat kuntoutustoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntoutujan ja tarvittavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. CRPS:ssä kuntoutussuunnitelmassa voidaan huomioida esimerkiksi kipu, toimintakyvyn rajoitukset, arjessa selviytyminen sekä kuntoutuksen tavoitteet. Kuntoutussuunnitelma voidaan kirjata lääkärinlausuntoon tai laatia erilliseksi asiakirjaksi.

Kuntoutustuki

Määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke tilanteessa, jossa työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän tietyn ajan mutta työkyvyn palautumista tai paranemista pidetään mahdollisena. Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää sovellettavan eläkelainsäädännön mukaisten ehtojen täyttymistä.

Kuntoutustuki voi olla myös osittainen, jolloin puhutaan osakuntoutustuesta.

Osakuntoutustuki

Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke. Sitä voidaan myöntää henkilölle, jonka työkyky on alentunut eläkelainsäädännössä määritellyllä tavalla ja jonka työkyvyn arvioidaan voivan parantua. Osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke liittyvät toisiinsa, mutta osakuntoutustuki on määräaikainen.

Osatyökyvyttömyyseläke

Työeläkejärjestelmän etuus henkilölle, jonka työkyky on alentunut laissa säädetyllä tavalla mutta jolla on edelleen työkykyä jäljellä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena osakuntoutustukena. Etuuden myöntämisessä arvioidaan työkykyä eläkelainsäädännön perusteella, eikä pelkkä diagnoosi ratkaise oikeutta etuuteen.

Sairauspäiväraha

Kelan maksama etuus, jonka tarkoituksena on korvata ansionmenetystä sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aikana. Etuuden saaminen edellyttää laissa säädettyjen ehtojen täyttymistä. Sairauspäiväraha on yleensä määräaikainen, eikä sen saaminen automaattisesti tarkoita oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

TAK-lausunto (Työnantajan lausunto työssä selviytymisestä)

Työnantajan laatima kuvaus työntekijän työtehtävistä, työolosuhteista ja työssä selviytymisestä. Lausuntoa voidaan käyttää esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen tai ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen liitteenä. Sen avulla eläkelaitos saa tietoa työn vaatimuksista, työntekijän työssä selviytymisestä ja mahdollisuuksista mukauttaa työtä. Lausunto suositellaan täytettäväksi yhdessä työntekijän kanssa.

Työkyvyttömyyseläke

Eläke, jota voidaan myöntää henkilölle, jonka työkyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut eläkelainsäädännössä määritellyllä tavalla. Työkyvyttömyyseläke voi olla toistaiseksi myönnetty tai määräaikainen, jolloin sitä kutsutaan kuntoutustueksi. Oikeus eläkkeeseen arvioidaan yksilöllisesti, eikä pelkkä sairausdiagnoosi ratkaise sitä.

Vakuutukset, korvaukset ja oikeusturva

Ammattitauti

Sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on työssä tapahtunut altistuminen fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle. Ammattitaudin korvattavuus ratkaistaan työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Ammattitauti ei tarkoita samaa asiaa kuin työtapaturman seurauksena kehittynyt sairaus.

Ansionmenetyskorvaus

Korvaus, jonka tarkoituksena on hyvittää vahingosta tai sairaudesta aiheutunutta ansiotulojen menetystä. Lakisääteisessä työtapaturmavakuutuksessa ansionmenetystä voidaan korvata esimerkiksi päivärahalla, tapaturmaeläkkeellä tai kuntoutusrahalla. Korvauksen perusteet ja määrä riippuvat sovellettavasta lainsäädännöstä.

FINE (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta)

Riippumaton neuvonta- ja riidanratkaisutoimija, joka antaa tietoa vakuutus-, pankki- ja sijoitusasioissa sekä käsittelee toimivaltaansa kuuluvia riitatilanteita. FINE voi antaa ratkaisusuosituksia esimerkiksi vapaaehtoisiin vakuutuksiin liittyvissä korvausriidoissa. Lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen korvauspäätösten muutoksenhaku kuuluu erilliseen muutoksenhakujärjestelmään.

Finanssivalvonta (Fiva)

Viranomainen, joka valvoo muun muassa vakuutusyhtiöiden, pankkien ja muiden finanssialan toimijoiden toimintaa. Finanssivalvonta valvoo, että sen valvottavat noudattavat toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Se ei kuitenkaan ratkaise yksittäisiä vakuutuskorvausriitoja muutoksenhakuelimenä.

Haittaluokka

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa käytettävä luokitus, jolla kuvataan vamman tai sairauden aiheuttaman pysyvän yleisen haitan vaikeusastetta. Haittaluokat ovat 1–20, ja arviointi perustuu lainsäädännössä määriteltyihin perusteisiin. Haittaluokka ei suoraan kuvaa henkilön työkyvyttömyyttä tai ansionmenetystä.

Haittaraha

Lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen korvaus, jota voidaan maksaa korvattavan vahingon aiheuttamasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haittarahan määräytymisessä huomioidaan muun muassa haittaluokka ja sovellettavat korvaussäännökset. Haittaraha on eri asia kuin ansionmenetyskorvaus tai Kelan maksama vammaistuki.

Kantelu

Viranomaiselle tehtävä ilmoitus tai selvityspyyntö, jolla saatetaan esimerkiksi terveydenhuollon toiminnan lainmukaisuus tai asianmukaisuus valvontaviranomaisen arvioitavaksi. Kantelu voi koskea esimerkiksi potilaan kohtelua, hoidon järjestämistä tai potilasturvallisuutta. Kantelu ei ole sama asia kuin päätöksestä tehtävä valitus, eikä se yleensä muuta yksittäistä etuus- tai korvauspäätöstä.

Lääketieteellinen syy-yhteys

Lääketieteelliseen tietoon perustuva arvio siitä, voiko tietty vamma, sairaus tai tapahtuma selittää todetun terveydentilan tai oireiston. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi tapahtumatiedot, oireiden ajallinen kehitys, tutkimuslöydökset ja muu lääketieteellinen tieto. CRPS:ssä syy-yhteyttä voidaan arvioida esimerkiksi oireyhtymän ja sitä edeltäneen vamman välillä.

Muistutus (terveydenhuolto)

Potilaan terveydenhuollon toimintayksikölle tekemä huomautus, joka voi koskea esimerkiksi hoitoa, hoidon viivästymistä tai epäasiallista kohtelua. Muistutus osoitetaan toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle, ja siihen on annettava perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Muistutus ei ole sama asia kuin valvontaviranomaiselle tehtävä kantelu.

Muutoksenhaku

Menettely, jolla henkilö voi pyytää päätöksen tarkistamista tai muuttamista säädetyn muutoksenhakujärjestelmän mukaisesti. Muutoksenhakukeino voi olla esimerkiksi oikaisuvaatimus tai valitus. Oikea menettely ja määräajat riippuvat päätöksestä ja sitä koskevasta lainsäädännöstä.

Oikaisuvaatimus

Laissa säädetty muutoksenhakukeino, jolla henkilö pyytää toimivaltaista viranomaista tai muuta päätöksentekijää tarkistamaan tekemänsä päätöksen. Oikaisuvaatimuksessa ilmoitetaan, mitä muutosta päätökseen vaaditaan ja millä perusteilla. Kaikkiin päätöksiin ei voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella, vaan oikea menettely ilmenee päätöksen muutoksenhakuohjeista.

Potilasvahinko

Terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko, jonka korvattavuus arvioidaan potilasvakuutuslainsäädännön perusteella. Kaikki hoidon aikana ilmenneet haitat tai komplikaatiot eivät ole korvattavia potilasvahinkoja. Korvattavuutta arvioidaan esimerkiksi vahingon syntytavan ja lain mukaisten edellytysten perusteella.

Potilasvakuutuskeskus (PVK)

Potilasvakuutusjärjestelmän toimija, joka käsittelee Suomessa annettuun terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät potilasvahinkoilmoitukset. Potilasvakuutuskeskus arvioi, täyttyvätkö potilasvahingon korvaamisen lakisääteiset edellytykset, ja maksaa korvaukseen oikeutetuille lain mukaiset korvaukset.

Pysyvä haitta

Vamman tai sairauden aiheuttama pitkäaikainen tai pysyvä toimintakyvyn heikentyminen. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa pysyvällä haitalla tarkoitetaan yleistä lääketieteellisesti arvioitua haittaa, jonka perusteella voidaan määrittää haittaluokka ja haittaraha. Pysyvä haitta ei tarkoita automaattisesti työkyvyttömyyttä.

TAMLA (tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta)

Riippumaton muutoksenhakuelin, joka käsittelee muun muassa lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen korvauspäätöksistä tehtyjä valituksia. TAMLA arvioi asian sovellettavan lainsäädännön ja esitetyn selvityksen perusteella. Sen päätökseen voidaan tietyin edellytyksin hakea muutosta vakuutusoikeudelta.

Tapaturmavakuutus

Vakuutus, jonka perusteella voidaan korvata tapaturmasta aiheutuneita vahinkoja vakuutuksen ehtojen tai sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Työntekijöiden lakisääteinen työtapaturmavakuutus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin. Vapaaehtoisten tapaturmavakuutusten korvausperusteet voivat poiketa lakisääteisestä vakuutuksesta.

Työkyvyttömyyden arviointi

Arviointi, jossa selvitetään sairauden tai vamman vaikutuksia henkilön mahdollisuuksiin tehdä työtä. Arvioinnin perusteet riippuvat esimerkiksi siitä, ratkaistaanko sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä vai tapaturmavakuutuksen korvausta. Sama terveydentila voi siten johtaa eri järjestelmissä erilaisiin ratkaisuihin.

Vakuutuslääketiede

Lääketieteen osa-alue, jossa arvioidaan terveydentilaa ja sen vaikutuksia esimerkiksi työkykyyn, toimintakykyyn sekä vakuutus- ja etuusoikeuksiin. Vakuutuslääketieteellisessä arvioinnissa yhdistyvät lääketieteellinen tieto ja sovellettavan lainsäädännön mukaiset arviointiperusteet.

Vakuutusoikeudellinen syy-yhteys

Oikeudellinen arvio siitä, onko vamman, sairauden tai muun seurauksen ja korvattavaksi esitetyn tapahtuman välillä sovellettavan vakuutuslainsäädännön edellyttämä yhteys. Arvioinnissa hyödynnetään lääketieteellistä selvitystä, mutta ratkaisu tehdään myös oikeudellisten korvausedellytysten perusteella. Lääketieteellinen ja vakuutusoikeudellinen syy-yhteys liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole täysin sama asia.

Valitus

Muutoksenhakukeino, jolla henkilö pyytää toimivaltaista muutoksenhakuelintä tutkimaan päätöksen ja muuttamaan sitä. Valitus voi koskea esimerkiksi vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tai etuuspäätöstä. Valitusmenettely, määräajat ja toimivaltainen muutoksenhakuelin määräytyvät päätöstä koskevan lainsäädännön perusteella.

CRPS-potilaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat ammattilaiset

Lääkärit ja lääketieteen erikoisalat

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri

Lääkäri, joka on erikoistunut muun muassa anestesiaan, tehohoitoon ja kivunhoitoon. Osa anestesiologeista työskentelee kivunhoidon erityisosaamista vaativissa tehtävissä, kuten kipupoliklinikoilla. CRPS:n hoidossa anestesiologi voi osallistua esimerkiksi vaativan kivunhoidon suunnitteluun.

Fysiatri

Fysiatrian erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia sekä toimintakyvyn ongelmia. Fysiatri voi arvioida CRPS:n vaikutuksia liikkumiseen ja toimintakykyyn sekä osallistua kuntoutuksen suunnitteluun.

Kipuhoitoon erikoistunut lääkäri (kipulääkäri)

Lääkäri, jolla on erityistä osaamista kivun tutkimisesta ja hoidosta. Kipulääkärillä voi olla Suomen Lääkäriliiton myöntämä kivunhoitolääketieteen erityispätevyys, jonka voi suorittaa eri kliinisten erikoisalojen erikoislääkäri. Kipulääkäri voi osallistua esimerkiksi vaikean tai pitkäaikaisen CRPS-kivun tutkimiseen sekä hoidon suunnitteluun.

Kuntoutuslääkäri

Kuntoutuksen suunnitteluun ja toimintakyvyn arviointiin perehtynyt lääkäri. Kuntoutuslääkäri voi arvioida kuntoutustarvetta, laatia kuntoutussuunnitelmia ja koordinoida moniammatillista yhteistyötä. Nimike kuvaa työtehtävää eikä Suomessa itsenäistä lääketieteen erikoisalaa.

Neurologi

Neurologian erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa hermoston sairauksia ja toimintahäiriöitä. Neurologi voi osallistua CRPS-potilaan tutkimuksiin esimerkiksi silloin, kun selvitetään hermovauriota, tuntohäiriöitä tai muita neurologisia oireita.

Ortopedi

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön vammoja ja sairauksia. Ortopedi voi osallistua CRPS-potilaan hoitoon esimerkiksi alkuperäisen vamman, murtuman tai leikkauksen jälkeisen tilanteen arvioinnissa.

Työterveyslääkäri

Työterveyshuollossa työskentelevä lääkäri, joka arvioi työn ja terveydentilan välisiä yhteyksiä sekä työkykyä. Työterveyslääkäri voi osallistua CRPS:ää sairastavan työssä selviytymisen arviointiin, työhön paluun suunnitteluun ja tarvittavien työjärjestelyjen selvittämiseen.

Yleislääkäri

Lääkäri, joka tutkii ja hoitaa monenlaisia sairauksia sekä arvioi jatkotutkimusten ja erikoissairaanhoidon tarvetta. Yleislääkäri voi osallistua CRPS-potilaan pitkäaikaiseen hoitoon, oireiden seurantaan ja hoidon kokonaisuuden koordinointiin.

Hoitotyön ammattilaiset

Kipuhoitaja

Kivunhoitoon perehtynyt sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, joka on voinut täydentää osaamistaan esimerkiksi kivun hoitotyön erikoistumis- tai täydennyskoulutuksella. Kipuhoitaja osallistuu esimerkiksi kivun arviointiin, lääkehoidon ohjaukseen ja kivunhallinnan tukemiseen. Kipuhoitaja ei ole erillinen laillistettu ammatti, eikä nimike yksin osoita tietyn koulutuksen suorittamista.

Sairaanhoitaja

Terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka osallistuu potilaan hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. CRPS-potilaan hoidossa sairaanhoitaja voi esimerkiksi seurata oireita, toteuttaa lääkehoitoa ja antaa omahoidon ohjausta.

Terveydenhoitaja

Terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, jonka työssä painottuvat terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja terveyden seuranta. Terveydenhoitaja voi kohdata CRPS:ää sairastavan esimerkiksi opiskeluterveydenhuollossa tai muissa terveyspalveluissa.

Työterveyshoitaja

Työterveyshuollossa työskentelevä terveydenhoitaja, joka osallistuu työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tukemiseen. Työterveyshoitaja voi olla mukana esimerkiksi työkyvyn seurannassa, työjärjestelyjen suunnittelussa ja työterveysneuvottelujen valmistelussa.

Kuntoutuksen ja toimintakyvyn ammattilaiset

Apuvälineasiantuntija

Apuvälinepalveluissa työskentelevä ammattilainen, joka arvioi apuvälineiden tarvetta, soveltuvuutta ja käyttöä. Tehtävässä voi toimia esimerkiksi fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. CRPS-potilaalla apuvälineet voivat tukea liikkumista ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.

Fysioterapeutti

Terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka arvioi ja tukee liikkumista, fyysistä toimintakykyä ja kuntoutumista. CRPS:n fysioterapiassa voidaan käyttää esimerkiksi yksilöllisesti sovitettuja harjoitteita, kuormituksen säätelyä ja kivunhallintamenetelmiä.

Kuntoutusohjaaja

Ammattilainen, joka tukee sairastuneen tai vammautuneen henkilön kuntoutumista ja arjessa selviytymistä. Kuntoutusohjaaja voi auttaa esimerkiksi palvelujen, apuvälineiden ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä sekä eri toimijoiden yhteistyössä.

Kuntoutuspsykoterapeutti

Psykoterapeutti, joka antaa kuntoutumista tukevaa psykoterapiaa esimerkiksi mielenterveyden häiriön aiheuttamien työ- tai opiskelukyvyn vaikeuksien yhteydessä. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa antavan psykoterapeutin tulee täyttää Kelan palveluntuottajalle asettamat pätevyysvaatimukset. Kuntoutuspsykoterapeutti ei ole psykoterapeutista erillinen suojattu ammattinimike.

Neuropsykologi

Psykologi, jolla on neuropsykologian erikoisosaamista. Neuropsykologi arvioi esimerkiksi muistin, tarkkaavuuden ja muiden tiedonkäsittelyn toimintojen vaikeuksia sekä niiden vaikutuksia arkeen. CRPS-potilas voidaan ohjata neuropsykologiseen arviointiin, jos kognitiivisen toimintakyvyn tarkempi selvittäminen on tarpeen.

OMT-fysioterapeutti

Fysioterapeutti, joka on suorittanut ortopedisen manuaalisen terapian (OMT) erikoistumiskoulutuksen. OMT-fysioterapeutti on perehtynyt erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen ja fysioterapiaan. OMT on fysioterapeutin lisäkoulutusta, ei erillinen laillistettu terveydenhuollon ammatti.

Psykologi

Psykologian asiantuntija, joka arvioi ja tukee esimerkiksi psyykkistä hyvinvointia, käyttäytymistä ja toimintakykyä. CRPS:n hoidossa psykologi voi auttaa pitkäaikaisen kivun aiheuttaman kuormituksen käsittelyssä ja kivunhallintakeinojen vahvistamisessa. Psykologin osallistuminen hoitoon ei tarkoita, että kipu olisi psyykkistä alkuperää.

Psykoterapeutti

Terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on oikeus käyttää nimikesuojattua psykoterapeutin ammattinimikettä. Psykoterapeutti hoitaa psyykkisiä ongelmia ja mielenterveyden häiriöitä psykoterapeuttisin menetelmin. Pitkäaikaista kipua sairastava voi saada psykoterapiasta tukea esimerkiksi sairauden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen käsittelyyn, mutta psykoterapia ei tarkoita, että kipu olisi psyykkistä alkuperää.

Toimintaterapeutti

Terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka arvioi ja tukee henkilön mahdollisuuksia selviytyä itselleen merkityksellisistä arjen toiminnoista. CRPS-kuntoutuksessa toimintaterapeutti voi auttaa esimerkiksi yläraajan käytön harjoittelussa, toimintatapojen mukauttamisessa ja apuvälineiden valinnassa.

Sosiaalipalvelujen, työkyvyn ja oikeuksien tukemisen ammattilaiset

Ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja

Ammattilainen, joka tukee työelämään pääsemistä, työssä jatkamista tai työhön palaamista silloin, kun sairaus tai vamma vaikeuttaa työkykyä. Ohjaus voi liittyä esimerkiksi työkokeiluun, koulutukseen tai sopivien työtehtävien kartoittamiseen.

Potilasasiavastaava

Ammattilainen, joka neuvoo potilaita heidän oikeuksiinsa ja asemaansa liittyvissä kysymyksissä. Potilasasiavastaava voi esimerkiksi neuvoa muistutuksen tekemisessä ja kertoa potilasvahinkoasioiden käsittelystä. Hän ei kuitenkaan tee potilaan hoitoa tai korvauksia koskevia päätöksiä.

Sosiaaliasiavastaava

Ammattilainen, joka neuvoo sosiaalihuollon asiakkaita heidän oikeuksiinsa ja asemaansa liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiavastaava voi auttaa esimerkiksi sosiaalihuollon palveluihin liittyvien epäkohtien selvittämisessä ja muistutuksen tekemisessä. Hän ei toimi sosiaalipalveluja koskevana päätöksentekijänä.

Sosiaaliohjaaja

Sosiaalihuollon ammattilainen, joka antaa ohjausta ja neuvontaa arjen tilanteissa sekä palvelujen hakemisessa ja käyttämisessä. CRPS:ää sairastava voi saada sosiaaliohjaajalta tukea esimerkiksi sopivien palvelujen ja tukimuotojen selvittämiseen.

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö, joka arvioi asiakkaan tuen ja palvelujen tarvetta sekä auttaa vaikeissa elämäntilanteissa. CRPS-potilaan kohdalla sosiaalityöntekijä voi osallistua esimerkiksi sosiaalipalvelujen kokonaisuuden suunnitteluun ja eri palvelujen yhteensovittamiseen.

Työkykykoordinaattori

Ammattilainen, joka tukee osatyökykyisen tai työkyvyn haasteita kokevan henkilön työssä jatkamista, työhön palaamista tai työllistymistä. Työkykykoordinaattori voi auttaa eri palvelujen ja tukimuotojen yhteensovittamisessa sekä yhteistyössä työnantajan ja muiden toimijoiden kanssa.

Lähteet ja lisätietoa

Sanaston laatimisessa on hyödynnetty lääketieteellisiä hoitosuosituksia, terveydenhuollon asiantuntijalähteitä sekä viranomaisten ja muiden alan toimijoiden julkaisemaa tietoa. Alla olevista lähteistä löytyy lisätietoa sanastossa käsitellyistä aiheista.

Lähteet tarkistettu lokakuussa 2026.

Oireet ja sairauden ilmeneminen

• Käypä hoito: Kipu – tietoa pitkäaikaisesta kivusta, CRPS:stä ja erilaisista kipumekanismeista

• Terveyskirjasto – lääketieteellisiä artikkeleita sairauksista, oireista ja terveyteen liittyvistä käsitteistä

Diagnostiikka ja sairauden määrittely

• Käypä hoito: Kipu – CRPS:n diagnostiikkaa ja Budapestin kriteereitä käsittelevä osuus

• Terveyskirjasto – tietoa tutkimusmenetelmistä ja lääketieteellisistä käsitteistä

Kipu, hoito ja kuntoutus

• Käypä hoito: Kipu – kivun arviointia sekä lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitomenetelmiä käsittelevä suositus

• Kela – tietoa lääkekorvauksista, kuntoutuksesta ja kuntoutuksen tulosten arvioinnista

• Fimea – tietoa lääkkeistä, lääketurvallisuudesta ja erityislupavalmisteista

• Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) – tietoa lääkkeiden korvattavuudesta ja tukkuhinnoista

• TOIMIA-tietokanta – tietoa toimintakyvyn arviointimenetelmistä ja mittareista

• Maailman terveysjärjestö (WHO) – toimintakyvyn kansainvälinen ICF-luokitus

Toimintakyky ja työelämä

• Työterveyslaitos – tietoa työkyvystä, työterveysneuvotteluista, työn muokkaamisesta ja työssä jatkamisen tukemisesta

• Kela – tietoa sairauspäivärahasta, osasairauspäivärahasta ja kuntoutuksesta

Lausunnot, vakuutukset ja palvelujärjestelmä

• Kela – tietoa lääkärinlausunnoista, sairauteen liittyvistä etuuksista ja kuntoutuksesta

• Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) – tietoa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta sekä korvauksista

• Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (TAMLA) – tietoa tapaturmavakuutusasioiden muutoksenhausta.

• Potilasvakuutuskeskus (PVK) – tietoa potilasvahingoista ja niiden korvaamisesta

• FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta – neuvontaa vakuutusasioissa ja tietoa vakuutusriitojen käsittelystä

• Finanssivalvonta – tietoa finanssialan ja vakuutusyhtiöiden valvonnasta

• Finlex – Suomen ajantasainen lainsäädäntö.

CRPS-potilaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat ammattilaiset

• Valvira ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö – tietoa terveydenhuollon ammattioikeuksista ja nimikesuojauksesta.

• Suomen Lääkäriliitto – tietoa lääkärien erityispätevyyksistä, kuten kivunhoitolääketieteen erityispätevyydestä.

• Kela – tietoa kuntoutuspalveluista, kuntoutuspsykoterapiasta ja palveluntuottajien vaatimuksista.

• Työterveyslaitos – tietoa työterveyshuollon ammattilaisten tehtävistä ja työkyvyn tukemisesta

Huomio: Etuuksia, korvauksia, lääkkeitä ja palveluja koskevat säädökset ja käytännöt voivat muuttua. Ajantasaiset tiedot ja henkilökohtaiset edellytykset kannattaa aina tarkistaa asianomaiselta viranomaiselta tai palveluntarjoajalta.